X

Ota yhteyttä

Oheisen lomakkeen avulla voit kertoa meille omasta palvelutarpeestasi ja varata ajan maksuttomaan konsultaatioon.

  • Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietosuojaselosteemme.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Haluatko osingoille? Osingonjako kannattaa aina tehdä harkitusti

Monia yrittäjiä mietityttää, mikä olisi paras vaihtoehto varojen nostamiseksi osakeyhtiöstä: ottaako mieluummin palkkaa vai osinkoa? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan tilanne tulee aina katsoa tapauskohtaisesti.  

Yrityksen osakkaan/osakkaiden kannattaa miettiä yrityksen osingonjakopolitiikkaa. Halutaanko esimerkiksi alkuvuosina kerryttää yrityksen nettovarallisuutta, jolloin pidättäydytään osingonjaosta ja käytetään kertyneet voittovarat yrityksen kehittämiseen ja investointeihin? Osakeyhtiölain edellytykset osingonjaolle on syytä tuntea ja osingonjaon verotukseen on hyvä perehtyä. Osakeyhtiölaki määrittelee keinot, joilla varoja osakeyhtiöstä voidaan jakaa. Osingonjako on yksi näistä keinoista.

Osingonjaosta – kuten myös muista varojenjakotavoista – päätettäessä tulee ottaa huomioon, että varoja ei saa jakaa, jos osinkoa jakava yhtiö on maksukyvytön tai varojenjako aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyden. 
Osingonjako perustuu yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, mutta kesken tilikauden on myös mahdollista jakaa ns. väliosinkoa. Osinkoina voidaan jakaa yhtiön vapaan oman pääoman määrä, tietyin poikkeuksin, kunhan se ei vaaranna yhtiön maksukykyä.  

Päätös osingonjaosta

Yhtiön hallitus tekee yhtiökokoukselle esityksen jaettavasta osingosta. Samalla yhtiön hallituksen tulee varmistaa tase- ja maksukyvyttömyystestillä, että osingonjako täyttää osakeyhtiölain vaatimukset. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee osingonjakopäätöksen. 
 

Osinkojen verotus

Osinkojen verotus riippuu osingonsaajan ja osinkoa jakavan yhtiön statuksesta; listaamaton yhtiö/listattu yhtiö, yksityishenkilö/yhtiö/rajoitetusti verovelvollinen jne. Osinkoa jakavalle yhtiölle ei tule osingonjaosta veroseuraamuksia.  

Seuraavaksi tarkastelemme yksityishenkilön listaamattomasta yhtiöstä saaman osingon verotusta. 

Listaamattomalta yhtiöltä saadun osingon verotus perustuu osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuuden perusteella laskettavaan osakkeen matemaattiseen arvoon. Tämän arvon perusteella maksettu osinko jaetaan osingonsaajan verotuksessa pääoma- ja ansiotulona verotettavaan tuloon. 

Yhtiön nettovarallisuus saadaan, kun yhtiön varallisuudesta vähennetään yhtiön velat; usein tämä vastaa yhtiön oman pääoman määrää. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden määrällä. Matemaattiseen arvoon tehdään vielä mahdolliset osakaskohtaiset oikaisut, esim. vähennetään osakaslainan määrä. Kun nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo on selvitetty, voidaan laskea osingonjaon verovaikutukset.  

Listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa, mikäli jaettava osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja jaettava osinko on enintään 150 000 euroa. Mikäli edellä mainitussa tilanteessa osingon määrä ylittää 150 000 euroa, 150 000 euroa ylittävästä osuudesta 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Mikäli osinkoa jaetaan enemmän kuin 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on 8 % ylittävästä osasta 75 prosenttia ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. 
 
Tietyissä tilanteissa voivat verotuksessa tulla sovellettavaksi ns. työpanososinkosäännökset. Työpanososinko on saajalleen kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa.  

Alimmillaan osingonsaaja maksaa listaamattomasta yhtiöstä saamastaan osingosta veroa 7,5 % (pääomatulon vero 30 % osingon verovapaan osuuden ollessa 75 %). Kokonaisveroastetta laskettaessa on hyvä muistaa, että osinkoa jakava yhtiö on jo maksanut 20 % tuloveroa osingonjaon mahdollistavasta voitostaan.

Osinko on saajalleen (luonnollinen henkilö ja kuolinpesä) sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut nostettavissa. Jos yhtiökokous on esimerkiksi päättänyt osingonjaosta 1.9.2021, ja päätöksen mukaan osinko on nostettavissa 31.1.2022, osinkotulo luetaan osingonsaajan verovuoden 2022 tuloksi. Mikäli yhtiökokouksessa 1.9.2021 ei olisi erikseen määrätty osingon nostopäivämäärää, katsottaisiin, että osinko on nostettavissa heti kun yhtiökokous on pidetty ja osinko luettaisiin osingonsaajan verovuoden 2021 tuloksi.

Jos jokin osingonjaossa askarruttaa, ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Juha Perlström 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *